Miten lehdistö selviää koronapandemian loppumisesta?

Pienvittuilija ottaa puheeksi asian, johon soisi myöhemmin vielä palattavan. Pienvittuilija on huolissaan Suomen lehdistöstä. Miten sen käy, kun korona ei enää jonain kauniina päivänä ole kuin likainen muisto vain? Päivänä, jolloin uutisaiheita on jälleen kaivettava julkkisten avioeroista, murhaoikeudenkäynneistä, Paavo Väyrysen presidenttikampanjasta ja öljyn hinnan laskusta?

Katsoin illalla uutisia netistä. Verkkolehdet olivat koronaa tulvillaan. Miten se tappaa ja miten kauan se kestää, kuka siitä voi ehkä selvitä, kuka on riskiryhmää ja kuolemassa melkoisella varmuudella. Tuleeko ulkonaliikkumiskielto? Se ei ole lehtien mukaan oikea kysymys, vaan kysymys on siitä, milloin se tulee.

Lehdistä löytyi listoja siitä, mitä jokaisella suomalaisella pitää olla kotonaan koronan varalle: karanteenin-, mellakoiden- , ja sotatilan varalle.

Tunsin syyhyttävää korona-kammoa kehossani ja minuun iski orastava vessapaperin hamstrausvimma: kyllä sitä Serlaa nyt olla pitää, ja reippaasti.

Nousin ja puin takin ylleni. Eihän minulla ole edes säilykkeitä eikä lääkekaapissani ole kuin vanhentunut laastaripaketti ja vessassa vain kaksi rullaa vessapaperia kun en ole kehdannut ostaa sitä. Viinaa, tupakkaa, kortonkeja ja mietoja huumeita kehtaisi ostaa, mutta vessapaperin ostaminen on nyt korona-aikana kertakaikkisen säälittävää. Wc-paperipaketti on niin iso, ettei sitä saa edes reppuun piiloon. Mutta nyt tuntui olevan pakkopaikka pyyhältää ostoksille, jos meinasi pyllynsä vielä huomenna pyyhkiä. Netin lehtikuvat tyhjistä wc-paperihyllyistä saivat uskomaan, että nyt on tosi kyseessä ja se viimeinen aika pelastaa itsensä ja perseensä.

Hetken mietittyäni, ymmärsin vessapaperin hamstrauksen mielettömyyden metsien ja paperitehtaiden Suomessa. Riisuin takin ja kaadoin itselleni lasillisen brandyä. Sen tein todella hyvällä omallatunnolla, kerrottiinhan lehdissä että viina tappaa koronaviruksen. Huuhdeltuani suun huolella brandyllä, jatkoin lehtien selaamista. Yllättäen näytöllä vilahti tieto, ettei kukaan ole Suomessa kuollut koronaan. Tehohoidossakin oli vain muutama ihminen. Verratakseni näitä tietoja johonkin konkreettiseen, googlasin artikkelin jonka mukaan Suomessa kuoli vuonna 2018 influenssaan 700 ihmistä. Kaikessa kammottavuudessaan tämä oli minusta hyvä uutinen ja siitä innostuneena hain lehdistä lisää hyviä uutisia.

Löysin kaksi pientä uutista, joissa oli silti valtavasti positiivista tietoa. Iltalehdessä (18.3.2020) otsikoitiin: ”Koronaan on löydetty tehokas lääke - auttaa, jos hoito päästään aloittamaan nopeasti”. Kyseessä on vanhastaan tuttu japanilainen flunssalääke joka on kaiken lisäksi erittäin turvallinen. Sen avulla koronasta voi parantua neljässä päivässä.

Jippii! ajattelin. Sehän on vain pidennetty viikonloppu. Ei paha! Jatkoin uusien hyvien uutisten etsimistä. Samalla hain, oliko tämä hyvä uutinen jaettu muissa verkkolehdissä.

Hyvää uutista ei oltu jaettu, mutta löysin Iltasanomista (18.3.2020) toisen positiivisen uutisen: ”Tutkijoilta mahdollinen läpi­murto: selvittivät, miten korona­virus­potilas reagoi tautiin”.

Yleltä löysin uutisia koronan pikatesteistä, joilla viruksen voi tunnistaa vartissa, yksi menetelmä oli kehitetty Turussa, mutta tätäkään positiivista korona-uutista en löytänyt muualta.

Löysin myös Sauli Niinistön Putinilta saaman tiedon, että Venäjällä on puolessa vuodessa lääke koronaan ja se on valmistettu entisessä Neuvostoliiton aikaisessa biologisia aseita valmistaneessa laitoksessa. Sanoista: Neuvostoliitto ja biologinen ase, keksi mielikuvitus heti laatikollisen salaliittoteorioita, joten se siitä hyvästä uutisesta.

Pienvittuilija ihmettelee: kun positiivisia uutisia koronasta on, niin luulisi niistä lehtien tekevän juttuja isoilla otsikoilla ja tutkivan journalismin keinoin selvittävän esimerkiksi sen, koska lääke saadaan Suomeen, paljonko se maksaa ja mitä tämä tarkoittaa koronapandemialle.

Ankeilla uhkakuvilla retostelevia paska-uutisia ei haluaisi nähdä päivästä toiseen, ja niihin törmää väkisinkin vaikkei niitä etsisi. Rauhanmiehelle tulee väkisinkin mieleen toinen maailmansota ja taudit. Tuhkarokko ja tuberkuloosi tappoivat silloin Euroopassa yhtälailla kuin pommit, niin kuin ne tappavat jossain päin maailmaa tälläkin hetkellä. Jos sodan aikana olisi Suomessa lietsottu tällaista paniikkia kuin koronasta nyt, niin miten sodasta olisi selvitty, kun sitä vessapaperiakaan ei ollu hamstrattavaksi?

Median soisi olevan nyt hyvän puolella, välittävän vain oikeaa tietoa ja rummuttavan hyviä uutisia aamusta illankoittoon. Se olisi yhteiskunnan toimivuuden ja ihmisten jaksamisen kannalta tärkeää. Mutta Pienvittuilija epäilee vahvasti, että lehdillä ja lompakoilla niiden takana on halu tehdä rahaa koronalla. Siinä tapauksessa lypsävä pandemialehmä on pidettävä hengissä ja hyvissä voimissa mahdollisimman pitkään. Räväkkä maailmanloppu myy tylsää rauhaa paremmin.

Aatelkaapa ite!

 

Juttu löytyy myös täältä:

https://www.facebook.com/pienvittuilija/