Homo-koronaattus, uuden maailman parempi ihminen

Tänä aamuna kello puoli seitsemän, pihalla heiluivat nostokurjet ja virolaiset rakennusmiehet törmäilivät toisiin suomenkieltä taitamattomiin. Sellainen oli taas tämän kirjailijan normiaamu tässä osoitteessa. Ei muuta kuin vastamelukuulokkeet korville ja Vysotskin Susijahti täysillä soimaan. Korvissa piippaa ja sirittää mutta se ei haittaa kunhan rälläkän meteli katoaa. Kädenväännön maailmaan sijoittuva Prässi-romaani on siinä vaiheessa, että sitä on pakko työstää inspiraation hetkiä odottamatta. Siispä kahvikuppi täyteen ja läppärin kanssa sohvalle!

Homma sujui hyvin puolitoista tuntia, kunnes joku mieleltään järkkynyt naapuri keksi alkaa poraamaan kiviporalla seinää. Jälleen! Naapurin seinissä on jo varmaan tuhansia ja tuhansia reikiä. Olen varma, että joku päivä koko kerrostalo romahtaa kasaan kuin korttitalo.

Osasin siis odottaa Hiltin henkeä hivelevää ujellusta. Mutta en näin aikaisin. Kello on vasta puoli yhdeksän aamulla, talossa jossa asuu autolautallinen kotona työskenteleviä taiteilijoita. Oli pakko päästä pakoon, etten kuristaisi naapuria. Lähikontaktia pitää välttää korona-aikana, muuten asialla ei ole niin väliä. Hiltin hiljentäminen varmasti lasketaan itsepuolustukseksi.

Katsoin netistä onko suosikki kahvilani jo avoinna. Netin mukaan on. Ei sitten muuta kuin metroon ja kaupungin läpi kipin kapin kahvilaan.

Kauhukseni kahvilan ovet olivat kiinni. Toisessa kahvilassa myytiin kahvia vain mukaan. Paikassa ei ole muuta kehuttavaa kuin sen sata väljää istumapaikkaa, joten pitäköön kuralimensä, päätin ja suunnistin kadulle. Istuin kylmälle kivipenkille ja mietin, voiko tosiaan olla, ettei kirjailijalle ole tässä motitetussa Suomen pääkaupungissa paikkaa kirjoittaa?

Pienvittuilija kuuluu lähes kaikkiin niihin ryhmiin, joita korona eniten kurittaa: olen kirjailija, jonka kirjoja ei enää lainata eikä osteta, Nispero Kustannuksen jota pyöritän, on turha haaveilla uusista julkaisuista tälle vuodelle, Tähtitornin kulttuurikahvila jonka turvissa erakkokirjailija oppii talven jälkeen jälleen puhumaan, järjestää tuskin kovin monta tapahtumaa tulevana ensi kesänä, jos nyt saa olla edes avoinna ja rakas harrastukseni kädenvääntö, läheinen hönkäily käsi kädessä vastustajan kanssa, on varmaan jo ihan paavillisessa pannassa kuin Martti Luther konsanaan. Tämän kaiken voin vielä sietää ja kestää ja jopa terveellä tavalla pohtia, onko ihan pakko tehdä kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta sitä en voi kestää ettei ole paikkaa missä kirjoittaa.

Synkkiä pohtien olen nyt istunut tällä kylmällä kivipenkillä läppärini kanssa. Mieleen palasi muutama päivä sitten herännyt ajatus: Mitä jos kaikki halukkaat testattaisiin koronan vasta-ainetesteillä ja niihin oikein kehotettaisiin saapumaan? Nopealla testillä selvitettäisiin kuka on sairastanut koronan ja saanut taudille immuniteetin. Pienvittuilija on tietoinen viidentoista minuutin testistä * ja on itse ajatellut, että eikö olisi mahdollista kouluttaa koiria haistamaan koronan vasta-aineen. Jos koirat haistavat syövän, niin miksi eivät kirsutuntumalla löytäisi koronan vasta-ainettakin? Tämä on jo oma juttunsa, mutta ajattelemisen arvoinen sekin.

(* Suomalaiset tutkijat kehittivät vasta-aine­testin. HS 24.3.2020)

Koronasta parantuneen ei tarvitse pelätä levittävänsä tautia tai saavansa sen itse.

Läpäistystä vasta-ainetestistä tulostettaisiin nimellä ja sotulla varustettu todistus. Yhdessä henkilöllisyyspapereiden kanssa todistus kertoisi kyseisen henkilön olevan parasta A-ryhmää. Hän olisi uuden korona-maailman parempi ihminen, homo-koronaattus.

Homo-koronaattus olisi vapaa liikkumaan missä huvittaa, ylittämään rajat ja karenssit, käymään kahviloissa ja ravintoloissa jolloin joku niistä saattaisi jopa pelastua konkurssilta, niiden työntekijät välttyisivät lomautuksilta, perheväkivallalta, avioerolta, talon pakkohuutokaupalta, alkoholismilta, lasten huostaanotolta ja ennen kaikkea, Pienvittuilija ei palelluttaisi persettään kylmällä kivipenkillä.

Työpaikalla homo-koronaattus olisi arvostettu työntekijä vailla likaista verenperintöä. Kaikki työnantajat, sairaalat etunenässä kilpailisivat näistä homo-koronaattuksista. Päivän päätteeksi homo-koronaattus piipahtaisi kuntosalille puntteja nostelemaan ja pelastaisi nekin konkurssilta. Viikonloppuna homo-koronaattus suuntaisi uudelleen avattuihin laskettelukeskuksiin, saisi kuninkaan kohtelun ja pelastaisi nekin. Kun täysiverisiä homo-koronaattuksia, pyhää vasta-ainetta veressään tulee päivä päivältä enemmän, voidaan yhteiskuntaa vapauttaa kieltojen ikeestä.

Laskemalla vaikka laskutikulla, voi helposti huomata että testit eivät tässä tilanteessa paljoa maksa, eivät edes murto-osia konkurssien rahallisesta hinnasta, puhumattakaan henkisestä jälkilaskusta.

Mutta! Kun ei testata, niin milloin se maailma avartuu?

Aatelkaapa ite!

Positiivinen jälkikommentti aiempaan Pienvittuilijan korona-juttuun:

Pienvittuilija huomasi tyytyväisenä, että Iltalehti (27.3.2020) teki jutun juuri samasta vuoden 2018 influenssatilastosta jonka jutussani nostin esiin jutussani: Miten lehdistö selviää koronapandemian loppumisesta?

Tällainen vähentää liallista hysteriaa, kun koronainfluenssa rinnastetaan asiallisesti muihin influenssoihin.
https://www.iltalehti.fi/flunssa/a/88633fab-7501-4f25-a33d-52f52eb69b5d

Blogiteksti löytyy myös täältä:

https://www.facebook.com/pienvittuilija/