sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Kestävyysvajekupla ja bruttovelkavalhe




Kun tavallinen Matti Meikäläinen saa palkkaa, siitä lähtevät päältä sotut ja muut pakolliset sekä tietenkin verot. Puhutaan bruttopalkasta ja nettopalkasta. Bruttotulo on se kiusallinen tieto siitä, mitä minä tienaisin, jollen tarvitsisi maksaa veroja. Nettotuloilla ostetaan ruokaa, asutaan ja harrastetaan. Yksinkertaisesti ilmaistuna, brutto on harhaa ja netto on todellisuutta.

Samalla logiikalla nettovelka on todellisuutta ja bruttovelka on harhaa. Valtionvelasta puhuttaessa totuus brutosta ja netosta on Sipilän johtamalta hallitukselta unohtunut. Sipilä puhuu kestävyysvajeesta, tietämättä varmasti itsekään mitä se tarkoittaa, tai sitten harhaanjohtaminen on puhtaasti tahallista. Valitettavasti Pienvittuilija epäilee jälkimmäistä vaihtoehtoa oikeaksi.

Ps. Pienvittuilija on tuonut ilmoille hallituksen paskanjauhantaa valtionvelkaan liittyen useasta eri näkökulmasta. Sopivassa vaiheessa Pienvittuilija kokoaa ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Sitä odotellessa alla artikkeli nettovelka aiheesta:


”Suomi on seitsemänneksi varakkain maa, jos katsotaan, millä maalla on vähiten nettovelkaa suhteessa bkt:hen, professori Roope Uusitalo huomauttaa. Edelle menevät öljymaat.

Taloussanomat
Suomen paljon parjattu velkaisuus asettuu uusiin mittasuhteisiin, jos verrataankin maiden nettovelkaa eikä bruttovelkaa, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope Uusitalo kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa.
Uusitalo esittelee blogissa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n dataa, jonka perusteella Suomi on julkisen sektorin nettovelalla mitaten maailman seitsemänneksi varakkain maa niistä maista, joista tietoja on saatavilla.
Varakkain on Norja, ja lähes yhtä koviin lukuihin pääsee toinen öljymaa Yhdistyneet Arabiemiraatit. Öljymaita ovat myös listan seuraavat: Qatar, Libya, Saudi-Arabia ja Oman. Niiden jälkeen listalla on Suomi.
Velkaantumiskeskustelussa katse on kiinnittynyt siihen, että Suomen julkisen sektorin bruttovelka on ylittämässä EU-sääntöjen 60 prosentin rajan. Julkisella sektorilla on kuitenkin myös paljon varallisuutta, etenkin eläkerahastoissa, Uusitalo muistuttaa.
Jos EU:n rajat olisivat sidottu nettovelkaan, Suomella ei olisi velkaantumisen kanssa pitkään aikaan ongelmia, hän korostaa. Suomen julkisella sektorilla kun on velkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla.”