Kun
tavallinen Matti Meikäläinen saa palkkaa, siitä lähtevät päältä sotut ja muut
pakolliset sekä tietenkin verot. Puhutaan bruttopalkasta ja nettopalkasta. Bruttotulo
on se kiusallinen tieto siitä, mitä minä tienaisin, jollen tarvitsisi maksaa
veroja. Nettotuloilla ostetaan ruokaa, asutaan ja harrastetaan. Yksinkertaisesti
ilmaistuna, brutto on harhaa ja netto on todellisuutta.
Samalla
logiikalla nettovelka on todellisuutta ja bruttovelka on harhaa. Valtionvelasta
puhuttaessa totuus brutosta ja netosta on Sipilän johtamalta hallitukselta
unohtunut. Sipilä puhuu kestävyysvajeesta, tietämättä varmasti itsekään mitä se
tarkoittaa, tai sitten harhaanjohtaminen on puhtaasti tahallista.
Valitettavasti Pienvittuilija epäilee jälkimmäistä vaihtoehtoa oikeaksi.
Ps.
Pienvittuilija on tuonut ilmoille hallituksen paskanjauhantaa valtionvelkaan
liittyen useasta eri näkökulmasta. Sopivassa vaiheessa Pienvittuilija kokoaa ne
yhdeksi kokonaisuudeksi. Sitä odotellessa alla artikkeli nettovelka aiheesta:
”Suomi on seitsemänneksi varakkain
maa, jos katsotaan, millä maalla on vähiten nettovelkaa suhteessa bkt:hen,
professori Roope Uusitalo huomauttaa. Edelle menevät öljymaat.
Taloussanomat
Suomen paljon parjattu
velkaisuus asettuu uusiin mittasuhteisiin, jos verrataankin maiden nettovelkaa
eikä bruttovelkaa, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope
Uusitalo kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa.
Uusitalo esittelee blogissa
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n dataa, jonka perusteella Suomi on
julkisen sektorin nettovelalla mitaten maailman seitsemänneksi varakkain maa
niistä maista, joista tietoja on saatavilla.
Varakkain on Norja, ja lähes
yhtä koviin lukuihin pääsee toinen öljymaa Yhdistyneet Arabiemiraatit.
Öljymaita ovat myös listan seuraavat: Qatar, Libya, Saudi-Arabia ja Oman.
Niiden jälkeen listalla on Suomi.
Velkaantumiskeskustelussa
katse on kiinnittynyt siihen, että Suomen julkisen sektorin bruttovelka on
ylittämässä EU-sääntöjen 60 prosentin rajan. Julkisella sektorilla on kuitenkin
myös paljon varallisuutta, etenkin eläkerahastoissa, Uusitalo muistuttaa.
Jos EU:n rajat olisivat
sidottu nettovelkaan, Suomella ei olisi velkaantumisen kanssa pitkään aikaan
ongelmia, hän korostaa. Suomen julkisella sektorilla kun on velkaa vähemmän
kuin millään muulla EU-maalla.”