Leikkauspolitiikan pohjaa vuosien takaa

Eduskunnassa päätetään parhaillaan uusista leikkauslaeista, jotka kohdistuvat jälleen kerran heikompiosaisiin ja hyödyttävät rikasta porukkaa. Pienvittuilijan blogikirjoitus kahdeksan vuoden takaa valottaa syntyjä syviä näihin epäreiluihin poliittisiin ratkaisuihin. Näin käy, kun menestyneet ja hyväosaiset saavat päättää köyhien ja äänettömien asioista.  

Nyt-liite on kuudentoista vuoden takaa, mutta ajatuksiltaan ja aatteeltaan tätä päivää.

Jutun innoittamana kirjoitin romaaniin Sonniasemanhoitaja Kutvonen keskustelun:

”Piia-Noora Kauppi Kokoomuksesta päivää!”

keskiviikko 29. lokakuuta 2008

                                         

Muistatko vielä tämän Kokoomus?

Näin kunnallisvaalien innoittamana ja eilisen ryyppyillan pehmentämänä ajattelin palata ajassa hieman taaksepäin. Ja muutenkin olisi ihan perseestä jos ei vittuilisi vaalien suurimmalle puolueelle. Suurinta pitää mollata, muita hävettää muutenkin. Pienvittuilijahan ei itse kuulu mihinkään puolueeseen eikä puolisotilaalliseen järjestöön eikä omaa mitään aatteellista kantaa eikä uskonnollista vakaumusta. Pienvittuilijan velvollisuus on vittuilla isoille ja mielestään komeille ja aina oikeassa oleville (joku voisi sanoa edellisen perusteella, että pirun kova kommunisti, mutta sanokoot).

Tällä kertaa ei tarvinnut edes käyttää mielikuvitusta vittuillakseen Kokoomukselle, sillä he nolaavat itsensä ihan omatoimisesti.

Kävin aamutuimaan kaivelemassa varastonpohjia ja löysin sieltä Helsingin Sanomien Nyt-liitteen (vuoden 2000 numero 7).
Lehden kannessa "komeilee" Piia-Noora Kauppi ja otsikkona on:
Kokoomuksesta Päivää!
Käytin tekstistä lainauksia kirjassa Sonniasemanhoitaja Kutvonen ja kirjoitin vastineenkin lehteen, mutta sitä ei koskaan julkaistu.

Tässä muutama ote Piia-Nooran haastattelusta, jottei vain unohtuisi millaisesta uudesta "työväenpuolueesta" työväen presidentteineen on kyse.

Piia-Noora Kauppi: Yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa.

Piia-Noora Kauppi: "Kavereiden kanssa pohdimme tällaista hypoteettista kysymystä: On kaksi veljestä, joista toinen on rutiköyhä ja toinen rikas kuin Kroisos. Minulle annetaan tuomarina miljoona, joka pitää jakaa perintönä oikeudenmukaisesti veljesten kesken. Miten se jaettaisiin jos mitään lainsäädäntöä ei huomioitaisi?
Jos kaikki rahat annettaisiin köyhälle, se ei olisi rikkaalle oikein. Jos se jaettaisiin fifty-fifty, köyhä olisi katkera.
Näin minä jakaisin rahat: antaisin rikkaalle 900 000 ja köyhälle 100 000. Suhteessa he saisivat testamentissa yhtä paljon. Eikö ole oikeudenmukaista?

Toimittaja: No onko sinusta?

Piia-Noora Kauppi: Kyllä se on. Jos köyhä saisi valtavan omaisuuden, hänen motivaationsa ylläpitää tätä yhteiskuntaa lakkaisi kokonaan. Hän muuttaisi Monacoon eikä maksaisi penniäkään varallisuusverojakaan. Sadallatonnilla köyhä voisi ostaa perusjuttunsa, ja suhteessa entiseen omaisuuteen se merkkaisi hänelle yhtä paljon uusia mahdollisuuksia kuin rikkaalle."

Eli tiivistetysti: Köyhät pysyköön köyhinä, poissa puhelimesta ja elokuvista.

Lehti takaisin arkistoon "todistusaineistoksi" ja vessan kautta baanalle ihmettelemään.

Sensuurin saksetko ne siellä suhisevat? Jutussa on lukuvinkki liittyen edelliseen kirjoitukseen.

Iltalehdessä on Pienvittuilijan viimeisimpään juttuun liittyvä artikkeli.

Kahnaus Ajankohtaisen Kakkosen -ohjelman ja siinä esitettyjen Motelli-romaanin ennakkotietojen vuoksi löytyy vuoden 2013 kohdalta.

Kadonnutta kaipaillen

Yön aikana oli tuosta Ylen kriisin kehittymisestä kertovasta jutusta poistunut kytkös Sipilän aikaisempien tekemisien ja vuoden 2016 tapahtumien väliltä. Enää jutussa ei ole kommenttia Salla Vuorikoskelle lähetettyjen viestien sisällöstä, kuten sitä, että "Sipilä väittää Ylen julkaisevan juttuja olemattomista työsuojelurikkomuksista."

Sensuurin saksetko ne siellä suhisevat, vai juttuako vain tiivistellään.

Syistä viis, mutta kun vuosi 2013 on toistaiseksi pysynyt kalenterissa omala paikallaan, niin kandee lukea juttu nyt.

Sananvapaudesta ja salaliittoteorioista

Hieman tämän jutun ohi menee, mutta mieleeni tuli venäläinen sanonta: Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen, paitsi menneisyyden ennustaminen. Aikanaan tuo nauratti kovasti, mutta nyky-Suomessa jo hieman huolettaa. Salaliittoteorioihin en tosin usko, sillä kaikkien tekojen perimmäisestä nurkasta löytyy lopulta yksi ihminen.

Alla linkki Iltalehden juttuun:

Näin Ylen kriisi kehittyi

Juha Sipilälle Ylen uhkailu on jo perinne

Juha Sipilälle Ylen uhkailu on jo perinne

Pienvittuilija on näin itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa huolissaan tästä vielä niin hyvästä Suomesta.

Suomesta on muodostumassa sananvapauden kehitysmaa. Se, että poliitikkoja ja valtaapitäviä voi kritisoida ja heidän toimensa tuoda julkisen vapaan keskustelun piiriin, vaikuttaa ratkaisevasti siihen millaisessa maassa elämme. Sananvapauden rajoittaminen mahdollistaa sellaiset tapahtumaketjut, jotka eivät kestä päivänvaloa. Näissä häviäjänä on aina tavallinen ihminen. Se sama, joka katsoo aamulla peilistä unisilla silmillään alkavaa päivää. Sananvapaus on taistelemisen arvoinen asia.

Tiivistelmä tulevasta

Yhtä sananvapauden sotanäytelmää on Pienvittuilija joutunut seuraamaan hyvin läheltä. Kyseessä on Juha Sipilän hyökkäys Yleisradiota ja sen riippumattomuutta kohtaan. Hyökkäyksessä jäin itse pahaan välikäteen, kun minusta kirjailijana kertovassa ohjelmassa oli maininta tulevan Motelli-romaanin sivuhenkilöstä. Kyseessä oli Juha Sipilä ”ei niin suloisen myrkynkeittäjän”  -hahmossa.  Jouduin todistamaan uhkailuja, joilla Yleä painostettiin Ajankohtaisen Kakkosen  -ohjelman hyllyttämiseen. Ensin ohjelman esitysaikaa siirrettiin kuukaudella, yli Helsingin kirjamessujen, joka tietenkin harmitti minua tuhdisti. Kun ohjelma viimein esitettiin, oli minun kirjailijakuvani siirretty ohjelman alusta, ohjelman loppuosaan.

Mitä ohjelman jälkeen sitten tapahtui, on myös oma juttunsa. Tämä nykyinen sananvapaussota Yle-kriiseineen on jatkumoa tälle uhkailuperinteelle.

Viime päivistä

Viime päivinä on vuotanut julkisuuteen tietoja, että Juha Sipilä olisi uhkaillut Ylen toimittajia olemaan hiljaa häneen kohdistuvista jääviysepäilyistä. Julkisuuteen vuosivat Juha Sipilän Ylen toimittaja Salla Vuorikoskelle lähettämät sähköpostit.

Juha Sipilä väitti omassa lausunnossaan, että Ylen uhkailu olisi ainutkertainen kiivastuksissa tehty teko. ”Meni ihon alle. Toimin tunnekuohun vallassa”, kuten Sipilä asian muotoili keskiviikkona 30.11. pääministerin tiedotustilaisuudessa. Vähän kuin herra pääministeri olisi ollut hetkellisesti syyntakeeton. Että kyseessä olisi ainutkertainen teko. Näin ei ole asian laita. Juha Sipilä on uhkaillut Yleä jo vuosia ennen nykyistä kriisiä. Tästä Pienvittuilijalla on henkilökohtaista kokemusta.

Mennäänpä ajassa taaksepäin vuoteen 2013.

Ajankohtainen Kakkonen teki minusta kirjailijadokumentin 5.11.2013. Pääpaino oli Sieluhäkki-romaanissa, joka oli juuri ilmestynyt. Kerroin haastattelussa tulevasta romaanistani Motelli ja sen yhdestä hahmosta ”ei niin suloinen myrkynkeittäjä”, eli Juha Sipilästä ja hänen johtamansa Solitran työsuojelurikkomuksista.

Pidin asian kertomista tärkeänä, jopa niin tärkeänä, että annoin asian vuotaa julkisuuteen, vaikkei Motelli-romaania ollut vielä edes julkaistu. Toimittajan kysyessä onko totta, että tulevassa romaanissa on Juha Sipilä myrkynkeittäjän hahmossa.  Vastasin väitteen pitävän paikkaansa. Päätös oli rankka, mutta syntyi nopeasti. Sananvapaus on todellakin suojelemisen arvoinen asia. En halunnut valehdella suojellakseni tekoja, joita en hyväksy. Tiesin, että Sieluhäkistä tehdystä jutusta ei kukaan muista kuin tuon Sipilä paljastuksen. Jos olisin valehdellut asiassa, niin minun olisi ollut hyvin vaikea sietää itseäni sen jälkeen. Työsuojelurikkomusasia oli vaivannut minua niin paljon, että siitä oli muodostunut kantava teema Motelli-romaaniin: ihmisten välinen vallankäyttö heikomman osapuolen näkökulmasta katsottuna. 

Mainittakoon että kun aloin kirjoittaa romaania, oli Juha Sipilä vain yrityskaupoilla rikastunut miljonääri, ei vielä edes kansanedustaja.

Ajankohtaisen Kakkosen ohjelman aikaan Sipilä oli Keskustan puheenjohtaja ja Motelli-romaanin ilmestyessä jo pääministeri.

Mitä Juha Sipilä tekikään, kun hänelle annettiin ennakkoon mahdollisuus vastata Ajankohtaisessa Kakkosessa esitettyihin tietoihin:

Ajankohtainen Kakkonen ja Yle sen esittäjänä saivat uhkausryöpyn niskaansa. Sen sijaan, että Juha Sipilä olisi vastannut hänelle esitettyihin kysymyksiin, hän yksinkertaisesti painosti Yleä luopumaan jutun esittämisestä.

Sipilä tuli julkisuuteen Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämisvaatimuksillaan samana päivänä 5.11.2013, kun Ajankohtaisen Kakkosen jutun oli tarkoitus tulla ulos. Ohjelma tuli ulos uhkailuista huolimatta, mutta ennen sitä minun piti vakuutella Ylen johdolle, että väitteeni pitivät paikkansa, kuten hyvään journalismiin kuuluukin.

Todiste uhkailusta

Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämisvaatimus oli Juha Sipilän henkilökohtainen keksintö, minkä todistavat samana päivänä julkaistut keskustan kansanedustajien yllättyneet kommentit asiasta.

http://yle.fi/uutiset/verkkouutiset_keskustan_kansanedustajat_hammastyivat_sipilan_yle-ehdotuksesta/6918632

”Verkkouutiset: Keskustan kansanedustajat hämmästyivät Sipilän Yle-ehdotuksesta

Keskustan ryhmäjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan Yle-veron indeksikorotuksesta ei ole sovittu mitään uutta.

Kokoomuslaisen Verkkouutiset-verkkolehden mukaan keskustan kansanedustajat ihmettelevät puheenjohtaja Juha Sipilän eilistä lausuntoa Yle-veron indeksikorotuksesta…”

Eli hyvällä syyllä voi sanoa, että Juha Sipilälle Ylen uhkailusta on muodostunut jo perinne.

Vaatimus syyttämättäjättämiselle hetkelliseen mielenhäiriöön vedoten, on täten perusteeton.

Sipilän väitteet puolustuskyvyttömyydestä

Sipilä myös väittää, ettei hänelle ole nyt meneillään olevassa jääviysjupakassa annettu kunnon mahdollisuutta puolustautua. Hänelle annettiin se mahdollisuus, kuten annettiin ennen Ajankohtaisen Kakkosen juttuakin. Silloin Sipilä ei käyttänyt mahdollisuutta vaan hyökkäsi Ylen kimppuun. Tässäkin Sipilä toistaa itseään. Hänellä on pääministerinä mahdollisuus tulla julkisuuteen kertomaan oma kantansa koska tahansa, vain mielikuvitus on rajana miten ja missä.

Julkisuudessa esitettiin Ajankohtainen Kakkonen  -ohjelman jälkeen syytöksiä minua vastaan.  Sarasvuo muun muassa haukkui minua suorassa tv-lähetyksessä, suudeltuaan ensin Juha Sipilän kättä. Mainittakoon, ettei Sarasvuo antanut minulle mahdollisuutta puolustaa itseäni ja tietojani. Minulle ei lähetetty kysymyksiä etukäteen, eikä minua kutsuttu ohjelmaan puolustamaan itseäni.

Juha Sipilän työsuojelurikkomuksien todenperäisyydestä:

Sipilä väitti viestissään Salla Vuorikoskelle, että Motelli-romaanissa mainitsemani työsuojelurikkomukset Sipilän omistamassa Solitrassa olisivat tuulesta temmattuja. Totuus on, että väitteet on todettu paikkaansa pitäviksi. Muutenhan tässä istuttaisiin linnassa tai ainakin käräjillä. Ajankohtaisen Kakkosen juttu tuli ulos 5.11.2013 ja siinä sivuttiin tulevaa kirjaani ja "Ei niin suloista myrkynkeittäjää" siinä. Työsuojeluraportit, jotka todistivat puheeni ja kirjoitukseni oikeiksi julkaistiin Iltalehdessä jo 8.11.2013. Otsikolla: Viranomainen antoi nuhteet Juha Sipilän johtamalle yritykselle.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013110817695663_uu.shtml