Miljonääri jyrää, Soinin kuolemantauti ja Stubbin ensi kerta

”Köyhät kyykkyyn miljonääri jyrää”, laulaa Latistajat Pääministeri räpin kertosäkeessä (löytyy muuten YouTubesta). Kappale sopii päivän teemaan, eli hallituksen yksipuoliseen leikkauslistaan kuin kakkakikkare pönttöön.

Kaikki leikkauksethan olivat jo hyvin pitkälle odotettavissa. Juuri näin tulee käymään kun Pahan akseli (Sipilä, Soini ja Stubb) pääsevät jylläämään hallituksen nimissä.

Vastakkainasettelun aika on vasta alkamassa

Pienvittuilija luki Hallituksen leikkauslistasta Iltalehdestä pysyen kylmän viileänä ja tuumien: ”Tätähän sitä tilattiin, kun Kepu, Persut ja Kokkeli valtaan hilattiin.”

Tämähän oli ennustettavissa sinä päivänä kun Kokoomuksen iltasadun makuinen vaalimotto, ”Vastakkainasettelun aika on ohi”, uskottiin ihan tosiaan. Mutta kun ei vaan ole. Nyt vastakkainasettelun aika on vasta alkamassa. Kun teininä miljonääriksi valittu Sipilä voitti vaalit ja kakkoseksi tuli Soinin johtama työväenliike ilman työväenaatetta ja soppaan otettiin vielä Stubbin Kansallinen Kokoomus, niin tässä on odotettu tulos.   

Pienvittuilijan ei siis pitänyt kirjoittaa asiasta mitään, mutta sitten se Sipilä, se vaan löi sellaisen lehmänläjän pöytään, ettei sitä voi olla siivoamatta pois.

Aasinsilta peräsuolen pimeimpään syöveriin

Iltalehden jutun lopussa on nimittäin Sipilän kommentti otsikolla Alviin ei kosketa:

”Halllitus päätti, että listatut toimet ovat riittäviä, eikä arvonlisäveroa tarvitse korottaa. - Sen maksajia olisivat olleet ne, jotka jo kantavat osuutensa, kuten eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat, Sipilä totesi tiedotustilaisuudessa.”

Ja siinä se oli. Voi helvetti ja saatana ja herra auta armas mikä aasinsilta peräsuolen pimeimpään syöveriin. Sipilä vetää ensin hihasta vanteita köyhän kaulalle että hengitys sumenee.

Sipilän hallitus leikkaa pienituloisten työläisten arjesta ja on luvannut leikata myös työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden elämästä. Nyt tämä hädin tuskin kolmekymppisenä miljonääriksi livahtanut teollisuuspamppu haistattaa köyhillä vielä alapäänkarvansakin tekeytyen hyväntekijäksi jättäessään alvin korotukset tekemättä. Se hyvä puoli tuossa haistattelussa on, että tyhmempikin huomaa kyseessä olevan täysin munattoman vedätyksen.

No huh huh ja vielä huh!

Niin surullisen hahmon ritari Soini

Katsoin myös Soinin haastattelun ja kuuntelin loppuun tosi surkeat selitykset hallituksen linjan oikeellisuudesta. Pienvittuilija ihan hätkähti inhimillisyyttään tässä paikassa. Mutta ei voi mitään. Soinia ei voi kunnolla enää edes kritisoida. Lähinnä käy sääliksi tyhmää miestä ja ihan itkettää Persujen äänestäjien vuoksi.

Puolue, joka sai ensimmäisen Jytkyn aikaan liikkeelle 200 000 uutta äänestäjää, lähinnä pienituloisista, työttömistä ja eläkeläisistä. Niistä, jotka eivät uskoneet vastakkainasettelun ajan olevan ohi. Nyt Persut Soinin johdolla lorottaa silmään näitä ihmisiä, omia kannattajiaan.

Pienvittuilija ei voi ymmärtää Soinin logiikkaa. Tällä menolla puolue katoaa Suomen kartalta, kuin esikuvansa SMP aikoinaan kun Pekka Vennamo lakkautteli posteja ja ajeli edustus-Audillaan. Ainoa selitys hallituksessa pysymiselle ja tämän kaltaisiin päätöksiin osallistumiselle on, että Soini on todettu kuolemansairaaksi ja hän haluaa kuolla vastuullisen ministerin saappaat jalassa. Mitään muuta vastausta on hankala keksiä. Ei ole mitään järjellistä syytä. Puolue surkastuu Soinin ympäriltä. Jos Soini elää ja voi paksusti vielä tulevien eduskuntavaalien aikaan, niin Persujen Jytky on silloin muuttunut Mätkyksi harjoitetusta riistopolitiikasta. Silloin eivät auta mitkään Soini  slouganit. Varsinkin kun hallitus on suostunut Kreikan tukipakettiin ja maahanmuutto kriittisyyskin on kääntynyt Suomen Sisun suuntaan ja saanut yleisen mielipiteen vastaansa.

Kuin Kokoomusnuoren ensimmäinen orgasmi

Ainoa joka Pahan akselin politiikasta hyötyy on Stubb. Hallituksen nyt harjoittama politiikka on Stubbille antoisa kuin se Kokoomusnuoren ensimmäinen omin käsin hankittu orgasmi. Nyt se on hallittu siemensyöksy vasten Suomiäidin helmoissa piilottelevan köyhän kasvoja.

Kokoomus voi odottaa jopa vaalivoittoa tulevaisuuden eduskuntavaaleissa. He ovat ainoat, jotka eivät ole pettäneet äänestäjiään. Juuri tällaista politiikkaa Kokoomuksen odotetaan harjoittavankin. Juuri tällaista politiikkaa Kokoomuksen kannattajat rakastavat.

Iltalehden äänestyksessä kysyttiin. hyväksytkö hallituksen leikkaukset?

Kun luin juttua, olivat prosentit 64 vastaan, 36 puolesta.

Tuo 36% lienee sama kuin Kokoomuksen kannatusprosentti näinä päivinä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090820314837_uu.shtml

”Näin rajusti uudistukset iskevät työntekijöihin - katso koko lista

…….
Alviin ei kosketa
Halllitus päätti, että listatut toimet ovat riittäviä, eikä arvonlisäveroa tarvitse korottaa. - Sen maksajia olisivat olleet ne, jotka jo kantavat osuutensa, kuten eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat, Sipilä totesi tiedotustilaisuudessa.

Sitoutumaton Keskustan äänenkannattaja

Toinen juttu joka sattui Pienvittuilijan silmään, oli keskustelu Sipilän ”talo-lahjoituksen” ympärillä.

Keskustelu oli pitkälti täysin ennalta arvattavissa olevaa. Kaleva sen sijaan yllätti niin, että mätkähti.

Kaleva suorastaan lyttäsi kaiken Sipilän lahjoitukseen kohdistuvan arvostelun asiattomana.

”Voi herranen aika”, tokaisee Pienvittuilija lainaten Heikki Uusitalon (ilmeisesti jutun kirjoittaja) sanoja ja jatkaa samalla toiston linjalla.

Poliittisia päättäjiä pitää voida kritisoida ilman, että arvostelijat leimataan. Tähän leimaamiseen ei saisi syyllistyä ainakaan maakunnan riippumattomaksi julistautuva pää-äänenkannattaja.

Jutun pohjalta tulee väkisinkin mieleen, että Kaleva onkin sitoutumaton Keskustan äänenkannattaja.

Poliittinen kritiikki on korvaamattoman tärkeää, eikä sitä saa vaientaa, mikäli emme halua paluuta Kekkoslovakiaan.

Hieman pääjutun ulkopuolinen Pienvittuilijan mielipide Sipilän talo-lahjoitukseen on selkeä:

”Tehdään nyt kertalaakista asia selväksi: Aina, kun poliitikko astuu tekoihin, niihin on sisällytetty aimo annos poliittista peliä. Samaan aikaan kun hallitus Sipilän johdolla leikkaa pienituloisilta eläkeläisiltä, työttömiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä, on hyvä nostattaa heikoista huolehtivan ja hädästä huolestuvan valtionjohtajan imagoa tarttumalla pakolaisongelmaan. Varsinkin, kun maan kakkospuolueena on rasistisista mielipiteistään tunnettu Persut.  Äänten siirtyminen Perujen riveistä Kepulle, sopii Sipilän pirtaan paremmin kuin rusinat pullaan.

Sipilän tempauksessa voi tosiaan puhua kovan linjan arvojohtamisesta. Samalla kun isketään leikkaavalla oikealla köyhiä ja hädässä olevia leukaan, silitetään vasemmalla toista hädässä olevaa ryhmää.

Jos kyseessä olisi politiikan ulkopuolelta tuleva miljonääri, niin talon luovuttamista olisi tosiaan voinut pitää puhtaasti hyvänä tekona. Nyt ei voi. Poliitikko joka ei tee teoillaan politiikkaa ei ole oikea poliitikko.

Poliitikko Sipilän teko oli poliittinen ja piste sen perään.”

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kommentti-sipilalla-muka-ketunhanta-kainalossa/706216/

Kommentti: Sipilällä muka ketunhäntä kainalossa?

Kotimaa 5.9.2015 12:54 | päivitetty 5.9.2015 13:09

Heikki Uusitalo

Ei niin pientä hyvää tekoa, etteikö netissä möyhyävä kansanosa saa käännettyä sitä negatiiviseksi. Puhumattakaan siitä, jos hyvä teko sattuu olemaan mittaluokkaa suurempi.
Juuri näin kävi Juha Sipilän kohdalla tänään. Välittömästi kun Sipilä oli Ylen Ykkösaamussa ilmoittanut antavansa kotitalonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön, sosiaalisen median kanavissa alkoi lennellä epäilyjä, että Sipilällä on ketunhäntä kainalossa.
Osa epäili Sipilän hakevan ra3tkaisullaan vain myönteistä imagoa. Toiset arvelivat Sipilän jotenkin hyötyvän taloudellisesti. Ehkä hänelle maksetaan jotain kautta vuokraa talosta. Tai ehkä tämä on jonkinlainen verotekninen ratkaisu.
Voi herranen aika.
Tehdään nyt kertalaakista asia selväksi: Aina, kun poliitikko astuu sanoista tekoihin – pöydän takaa eturiviin – se on raskaan sarjan arvojohtamista. Ja kun sen tekee pääministeri kansaa jakavassa asiassa, merkitys on suunnaton.
Pakolaisongelmaa tämä ei ratkaise, mutta Sipilän teolla on nimenomaan arvojohtamisena paljon isompi merkitys kuin millään puheilla tai julistuksilla.
Siksi on aivan toisarvoista edes miettiä, onko Sipilällä tässä asiassa ketunhäntä kainalossa vai ei. Sillä ei nimittäin ole mitään merkitystä.

Missä porkkana?

Reissusta kotiutuneena Pienvittuilija selasi viikonlopun lehti tarjontaa.


Ministeri Jari Lindström iskee keppiä työttömien niskaan. Syyllistää ja synkentää ihmisiä pröystäilevässä ministerin puvussaan.  Huutaa matroja: Lyhennetään…alennetaan…kiristetään..sanktioidaan…lasketaan…vähennetään.
Syyttämisen ja pauhaamisen lopuksi, muutenkin jo nöyryytettyjä ihmisiä kohtaan hän toteaa:
”Keppiä ja porkkanaa.”

Pienvittuilija kysyy jutun lukeneena:
”Missä porkkana?”’
Ja Pienvittuilija vastaa itselleen:
”Onkohan porkkana Jari Lindströmin perseessä, kun niin pahanhajuisia sanoja rupsahtelee suusta.”

Ja lopuksi Pienvittuilijan toteamus yleisestä hallituksen linjasta:
Kotimaan kysyntä ei nouse leikkaamalla ihmisten käytettävissä olevia rahoja.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441328898151.html

Alla juttu kopioituna:

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps) mukaan työttömyysturvan uudistus tarkoittaa sitä, että hallitus muuttaa työttömyysturvan kestoa ja tasoa.

– Ei ole vielä päätöstä, mutta selvää on, että se (työttömyysturva) laskee, jos halutaan säästää, oikeus- ja työministeri Jari Lindström sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään.

Lindströmin mukaan työttömyysturvan uudistuksella hallitus haluaa kannustetaan työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja sekä alentaa rakenteellista työttömyyttä.

Hallitus aikoo muuttaa myös työaika- ja vuosilomalakeja. Tämä kokonaisuudistus alkaa tämän vuoden lopulla ja jatkuu vuoteen 2018 asti.

Myös työvoimahallinto menee uusiksi. Hallitus pyrkii siihen, että työn tarjonta ja kysyntä kohtaisivat nykyistä paremmin.

– Sähköiset TE-palvelut uudistetaan ja palvelujen digitaalisuutta lisätään.

Lindström lupasi, että myös sanktioita lisätään, jos työtön ei ota vastaan tarjottua työtä.

– Keppiä ja porkkanaa, hän totesi.

Pienvittuilijan juurilla Nokian varjossa

Pienvittuilijan juurilla ollaan Latistajien kappaleessa Nokian varjossa.

(Äänessä ja sanoissa Jarmo Stoor, soittimissa ja sävelissä Heikki Hallanoro)

Saman nimisen romaanin kirjoitin Kestävää kehitystä -kirjan kirjan sensuroiduille raunioille.

Kestävää kehitystä ilmestyi vuonna 2007. Nokia oli vielä voimissaan. Jorma Ollilasta oltiin puuhaamassa presidenttiä.

Vähän aikaisemmin olin pompannut tai ponnahtanut irti it-maailman oravanpyörästä, joka jo vemputti arvaamattomasti puolelta toiselle.

Kirjoitin Kestävää kehitystä -kirjan Nokian alas luisumisen syistä alihankkijan näkökulmasta katsottuna.

Kirja kohtasi jo jotain säikähtäneen kustantajan toimesta sensuuria. Nokia nimi poistettiin nimestä ja se vaihdettiin positiivisvivahteiseen kestävää kehitystä -nimeen. Kirjan kanteen lyötiin varmemmaksi vakuudeksi palikat, jotka viettivät ylöspäin. Kirjasta myös poistettiin kokonaisia pätkiä. Vuonna 2013 kirjoitin kirja uusiksi ilman sensuuria. 

Nokian varjossa kappale on koottu romaanin otteista    

Linkki musisoituun otteeseen Nokian varjossa:

https://www.youtube.com/watch?v=li_sY7BAHtE

Alla Nokian varjossa –romaanin takakansiteksti pohjustamaan kappaletta.

**Riipaisevan ajankohtainen teos Nokiasta ja it-alasta.

”Nokia myi alihankkijansa, tukijalkansa, ja jätti ne ajelehtimaan oman onnensa nojaan. Tuuppasi ne kansainvälisten mustekalafirmojen ahnaisiin lonkeroihin. Nokian arvonsa tuntevista osista etuineen tuli Nokia-vampyyrin loputtoman imun kohteita.”

Nokian varjossa  -kirjan kehyksenä toimiva Kestävää kehitystä ilmestyi vuonna 2007. Vaikka se joutui kustantajan karsimaksi, se oli tarkka ajankuvaus ja ennakoi tulevia.

Vuonna 2007 Nokia oli voimissaan ja Jorma Ollilasta oltiin tekemässä Suomelle presidenttiä.

” Ollila sensuroi Nokia-kritiikin lehdistä. Suuri johtajamme uhkaa siirtää Nokian pois Suomesta ja tekee sitä samalla. Johtajamme on huolissaan nuorten miesten ylipainosta. Hän on huolissaan nuorten miesten yleiskunnon laskusta. Hän antaa Suomelle neuvoja suhteessa globalisaatioon. Jorma Ollila antaa meidän ymmärtää, että hän ymmärtää kaiken meitä selvemmin. Jorma Ollilan sallitaan antaa se kuva, kuten annettiin Kekkosenkin. Kekkonen sentään selvitti meidät kuiville Neuvostoliiton kahleista. Jorma Ollila vain myy meidät eniten tarjoavalle.”

Kestävää kehitystä vaiennettiin mediassa Nokia-kriittisyydessään kuoliaaksi. Kuultuaan, että kirjassa arvostellaan Nokiaa ja Ollilaa, toimihenkilöunionin toimittaja katosi vessaan pesemään käsiään, eikä palannut. Myöhemmin toimittaja ei vastannut kirjailijan soittoihin.

Nokian varjossa  -kirjan päähenkilö Timon elämä ajautuu sivuraiteelle. Yt:stä yt:hen sinkoilleen miehen avioliitto hajoaa ja tilalle astuu uusi rakkaus. Mutta onko sekään miltä alkuun näyttää?

Jarmo Stoor on työskennellyt Oulussa it-alalla yksitoista vuotta mm. esituotanto-osaston johtajana maailman suurimmassa kännykkäantenneja valmistavassa yrityksessä. Nokian varjossa on asiantunteva kannanotto, joka perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin Nokian alihankkijan leivissä.

 ”Enää ei merkinnyt muu kuin osakkeenomistajien etu. Ja se oli hyvin nopeasti kerrottu: maksimaalinen voitto minimaalisessa ajassa.”

 ”Kokonaisen tehtaan voi lakkauttaa Suomessa ja jopa Saksassa. Työt voi siirtää Kiinaan ja Romaniaan tai vaikka Afrikkaan.”**