Elämä saamenlipun alla

Tässä linkittämässäni suohpanterror-iski -jutussa olisi ihailtavaa aktiivisuutta, jollei tässä olisi rasistista kaikua "Meidän isä on saamelaisempi kuin teidän isä" -taustalla. Aina kun törmää näihin kannanottoihin täällä, niin seuraavan kirjan aihe palaa elämään saamenlipun alla. Ja Juuri kun olin taas ajatellut kirjoittaa toisesta aiheesta ja jättää lapsuuden kurjuudet taakse.

Linkkejä

Korkein hallinto-oikeus asettuu rasismia vastaan:

http://yle.fi/uutiset/kho_hyvaksyi_93_uutta_ihmista_saamelaisiksi/8341788

Kursiivilla merkitys kohdat ovat lainauksia ” Maailman syrjityin vähemmistö ” -jutustani Kaltioon:

http://www.kaltio.fi/lehtiarkisto/kaltio-5-2012/stoor512

suohpanterror-iski -juttu:

http://uusi.voima.fi/blogikirjoitus/2015/suohpanterror-iski-helsingissa%E2%80%A8/

Ei vain saamelaisten ongelma

Tämä jutun kohta pisti heti silmään:

”Saamelaisten asema Suomessa on monellakin tavalla ongelmallinen, mutta yksi erityisen ajankohtainen epäkohta liittyy parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan metsähallituslainuudistukseen.”

On tosiaan ongelmallinen, kun tässä viitataan vain siihen, että uudistus koskisi vain saamea puhuvia. Tästä näkee, mitä pohjolan Milosevitsin Pekka Aikion nostattama kansankiihotus on saanut aikaan. Ennen oltiin kaikki lappilaisia. Äiti kiersi Suomea ylpeänä laulamassa lapinpuvussaan ja Maija-täti vieraili Kekkosen aikana Linnanjuhlilla ylpeästi lapinpukua kantaen.

Pohjolan Milosevits Pekka Aikio

Vuonna 1980 Aikiosta tuli saamelaisvaltuuskunnan puheenjohtaja. Aikio oli ymmärtänyt, ettei myöhemmin seudulle asettuneilla saamea puhuvilla suvuilla ollut mahdollisuutta vaatia erikoisoikeuksia muuten kuin kielensä perusteella. Kieli nousi ykköskriteeriksi siihen, kuka saa elää seudulla ja kuka ei. Pohjolan Milosevits asetteli ihmiset vastakkain ja saamen kieli kytkettiin ILO-sopimuksen ehdoksi. Ihan tuosta vaan paikallisesti saamea puhuvien kesken.

ILO-sopimus ei ole kielisopimus

ILO-sopimus koskee alkuperäiskansojen oikeuksia harjoittaa elinkeinojaan.

"ILO-sopimuksen mukaan alkuperäiskansaan kuuluu ihminen, joka polveutuu alueen alkuperäisestä väestöstä, käyttää maata perinteisellä tavalla ja on säilyttänyt kulttuurisia erityispiirteitään.”

Kieli on identiteetti

On totta, että saamea puhuvat ansaitsevat kielelliset oikeutensa, kuten opiskelupaikkakiintiöt, oikeuden asioida virastoissa omalla äidinkielellään ja puitteet, jotka takaavat kielen säilymisen. Näitä oikeuksia on puolustettava ja edistettävä ponnekkaasti. Kieli ei saa kuitenkaan olla syy sivuttaa muiden alkuperäisasukkaiden yhtäläisiä oikeuksia maahan, kulttuuriin ja elinkeinon harjoittamiseen. Kielen säilyminen ja elinkeinon harjoittaminen ovat kaksi ihan eri asiaa, ja sellaisina niitä tulisi käsitellä. Lappalaisperusteiset ihmiset ansaitsevat oikeuden elää kotiseudullaan tasavertaisina ja harjoittaa ikiaikaisia ammattejaan rehellistä ylpeyttä tuntien.

Samoin vuosisatainen kulttuuri ja oikeus elää esi-isien synnyinseudulla.

Edellinen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja, pikkuserkkuni,  Klemetti Näkkäläjärvi nimitti taannoin blogissaan statuksettomia saamelaisia joulutontuiksi ja marsilaisiksi. Silloin Pienvittuilijaa vitutti niin, että rystyset valkenivat. Siitä huolimatta Pienvittuilija on valmis puolustamaan saamen kielisten oikeutta kieleensä. Kunhan sen varjolla ei poljeta muiden alkuperäisasukkaiden oikeuksia.

”Rasismi: valtaväestö sortaa vähemmistöä. Paha juttu. Vähemmistö sortaa pientä osaa porukastaan. Pullauttaa ulos pienestä piiristä leimaamalla valtaväestön osaksi, vaikka eivät sitä ole. Se on ultrapaha. On kamalaa olla vähemmistönä vähemmistössä. Päähän potkittujen päähän potkimana.”

Pienvittuilijan juurilla köyhässä ja karussa Lapinmaassa

Löydettyäni vanhoista papereista tietoa oman sukuni vaiheista ryhdyin tarkemmin pohtimaan syitä pattitilanteeseen. Huomasin, että Suomessa saamelaisten oikeuksien lisääminen merkitsee sitä, että muilta otetaan jotain pois. Miksi näin? Entä kuka oikeastaan on alkuperäisväestöä?

Kyseiset ajatuksia herättäneet paperit oli päivätty vuodelle 1999. Niillä isä haki tunnustusta sille, että oli saamelainen. Paperista ilmeni, että Hindrich Jönsson Kyrö oli merkitty lappalaisten joukkoon Enontekiön Peltojärvellä vuoden 1739 maakirjassa. Lisäksi oli virallisesti todistettu, että isä oli tämän jälkeläinen ja täytti YK:n sosiaali- ja talousneuvoston ihmisoikeuskomission J. R. M. COBO:n sopimuksen sekä ILO:n alkuperäiskansasopimuksen kriteerit.

Ei ole demokratiaa Lapinmaassa

Isä oli siis kiistatta alkuperäisväestöä, mutta silti häntä ei hyväksytty Saamelaiskäräjillä saamelaiseksi. Samanlaisia sukupohjaisia hakemuksia oli papereiden mukaan tuolloin ollut 1 172 kappaletta. Kun luin kielteisen päätöksen perusteita, menin aluksi ymmälleni ja samalla oivalsin, että juuri tässä vaiheessa mentiin metsään, kun ILO-sopimusta ryhdyttiin tulkitsemaan tarkoitushakuisesti. Osa alkuperäisväestöstä rajattiin sopimuksen ulkopuolelle, vaikka he sen piiriin todistettavasti kuuluivat.

Kielellisin perustein isä ei ollut saamelainen. Silti hän oli alkuperäiskansaa, lappalaisten jälkeläinen, kytköksissä lappalaiseen kulttuuriin, perinteeseen, elinkeinoon, metsiin ja maihin. Kyse on määritelmästä: puhuttaessa alkuperäiskansasta, tulisi sen käsittää myös suomea äidinkielenään puhuvien oikeudet. Kyse on kahdesta alkuperäisväestön ryhmästä: saamelaisista ja lappalaisperusteisista. Kummallekin on turvattava oikeutensa. Koska Saamelaiskäräjät esiintyy alkuperäisväestön äänitorvena, pitäisi siellä molempien ryhmien saada äänensä kuuluville. Se on perusoikeus. Sitä kutsutaan demokratiaksi.

Päättymätön kiista, jossa puheoikeus on vain saamen kielisillä

Ihmiset, joiden suvut ovat asuttaneet vuosisatoja pohjoisia seutuja, ovat lomittuneet kiinteäksi osaksi lappilaista perinnettä ja kulttuuria. Muna vai kana -keskustelua siitä, kenen suvut olivat, tulivat, menivät ja tekivät jotain ensimmäiseksi, voidaan jatkaa maailman tappiin asti. Ja jos oikein arvaan, niin varmaan jatketaankin. Saamelaiset tuskin vapaaehtoisesti antavat lisäoikeuksia lappalaisille. Ja kun ainoa virallinen ja äänensä kuuluville saava elin asiassa on Saamelaiskäräjät, asiaan tuskin tulee kohdistumaan minkäänlaista yhteiskunnallista painettakaan. Saamelaiset vain voivottelevat ILO-sopimuksen perään ja jatkavat määrätietoista lappalaisten syrjintää.

Pohjolan Milosevitsin Pekka Aikion innoittamina saamelaiset harjoittavat itse syrjintää kielen perusteella

Toisena perusteena oli se, ettei isä puhunut saamea, mitä pidetään tämän lappalaisnimitystä uudemman saamelaismääritelmän kriteerinä. Eikä kumpikaan isän vanhemmista puhunut saamea. Tässä kohtaa olin samoilla linjoilla Saamelaiskäräjien kanssa. Paitsi perustelujen perusteluissa: näin suurelle joukolle (1 172) saamea puhumattomia ei haluttu antaa äänivaltaa Saamelaiskäräjillä. Kerrassaan outo peruste kieltää oikeudet: koska pyytäjiä on paljon. Perustelu tuskin pohjaa minkään kirjainyhdistelmän sopimukseen.

Aikion aikoinaan heittämä ajatus siitä, ettei riitä, että tuntee itsensä saamelaiseksi, vaan on tultava saamelaisyhteisön hyväksymäksi, antaa mahdollisuuden hylätä äänioikeushakemus Saamelaiskäräjillä keneltä hyvänsä, jonka naama ei miellytä. Perusteluja voidaan sitten miettiä jälkikäteen. Pakostakin päähän poksahtaa mielleyhtymiä vapaamuurareista ja muista salaporukoista.

ILO-sopimusta ei saisi liittää Saamelaiskäräjiinkään

”Suomessa on lähdetty siitä, että ILO-sopimus koskisi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkittyjä n. 9 000 saamelaista. Tämä on ongelmallista, sillä ihmisillä voi olla erilaisia syitä kuulua tai olla kuulumatta vaaliluetteloon. Esimerkiksi Norjassa on arviolta 75 000–100 000 saamelaista. Vain 13 000 heistä kuuluu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.” Henkilön oikeudet suhteessa ILO-sopimukseen eivät voi Tanja Joonan mukaan olla kiinni siitä, onko hänet merkitty vaaliluetteloon vai ei.”

Toivoa Lapin yllä

Korkein hallinto-oikeus asettui syrjintää vastaan:

”Korkein hallinto-oikeus hyväksyi 93 uutta ihmistä saamelaisiksi keskiviikkona Saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti. Yhteensä valittajia oli 182.”

http://yle.fi/uutiset/kho_hyvaksyi_93_uutta_ihmista_saamelaisiksi/8341788